Olen pienestä asti ollut mukana liikunnassa niin vauvauinnissa, luistelukouluissa, uimakouluissa, jalkopallo kouluissa kuin Jyränkölän järjestämissä tanssi kursseissakin hyvin monipuolisesti. Jossain vaiheessa kuitenkin uintiharrastus nousi ykköseksi. Kävin parhaimmillaan kuudesti viikossa uintitreeneissä, joten muille harrastuksille ei kovin jäänyt aikaa. Uintileirit, kilpailumatkat ja mukavat valmentajat sekä uintikisoista haalitut mitalit ja pokaalit eivät taatusti unohdu koskaan mielestä. Kun innostus uinnin harrastamisesta ja etenkin kilpailemisesta jossain vaiheessa nuoruutta sitten alkoi hiipumaan, ei omat harrastukset jääneet pois, ne muuttivat hiukan muotoaan ja uintiharrastus jatkui ohjaajan roolissa. Ohjaukset lisääntyivät iän myötä, sain uusia kokemuksia erilaisista ohjaajakoulutuksista ja kiinnostus liikuntaan lisääntyi entisestään työtä tehdessä, sen lisäksi sain paljon kokemuksia ohjatessani monia erilaisia uintiryhmiä lapsista aikuisiin. Uimaopettajan ja uinninvalvojan kurssien suoritettuani pääsin työskentelemään uimaseuralle kokopäiväisesti seuran uimaopettajana sekä seuravastaavana. Pidän kovasti työstäni ja ajattelin että liikunta voisi olla osana elämääni myös työn muodossa sillä liikunnan tuoma ilo ja hyvinvointi oli itselleni todella tärkeää. 

Ystävien kanssa liikunnan harrastaminen auttoi jaksamaan opiskeluissa ja oli aina päivän piristys kun menimme yhdessä kuntosalille ohjattuihin ryhmiin. Vuoden työskenneltyäni uimaseuralla aloin pohtia jatko-opiskelu paikkaa, ja löysin mahdollisuuden opiskella työn ohessa oppisopimuksella liikuntaneuvontaa ja samalla työskennellä uimaseuralla ryhmien ohjaajana, uimaopettajana ja seuravastaavana. Hainkin heti keväällä 2013 tätä koulupaikkaa ja aloitin opiskelut syksyllä 2013 Oppisopimuskoulutuksella Pajulahden Urheiluopistossa tavoitteenani valmistua sieltä Liikuntaneuvojaksi. Olen jo nyt saanut todella paljon kokemuksia erilaisten uintiryhmien ohjauksista ja sen lisäksi myös ryhmäliikunnan ohjauksesta, sekä yksilöllisestä Pt-ohjauksesta, tapahtumien järjestämisestä sekä seurassa työskentelystä. 

Minusta musiikkiliikunnan harrastaminen ystävän kanssa on parasta mitä töiden jälkeen voi tehdä ja siksi on ilo jakaa liikunnan iloa ja tärkeyttä muillekin. Musiikkiliikunta antaa virtaa seuraavaan työpäivään ja auttaa unohtamaan hetkeksi kaiken muun. Myös työmatka- ja hyötyliikuntaa osaa nyt arvostaa ihan erilailla kuin nuorempana. 

Iskun uinninopettaja

Anniina Koivu

Kuinka sä aina jaksat työpäivän jälkeen lähteä liikkumaan? on kysymys, jota asiakkaani usein ihmettelevät. Vastaus on helppo: ilman liikuntaa en jaksaisi kampaajayrittäjänä 9-10 tunnin työpäiviä, enkä paljon muutakaan... Liikunnasta on onneksi tullut jonkinlainen addiktio menneinä vuosikymmeninä, ei pakkopullaa vaan energisyyttä ja hyvää oloa! Esim. kuntonyrkkeily vähentää huomattavasti hierojalla käyntejä ja ainakin itselläni kaikki niska ja hartiakolotukset häviää täysin.
Jos joku asia Heinolassa toimii, niin liikkumismahdollisuudet! Varmasti jokaiselle löytyy sopivia lajeja. Kuntonyrkkeily on ihan huippuu, ja zumba ja jooga ja kaikki lihaskuntoa vahvistavat ryhmätunnit ym. Sattumien kautta vuosi sitten 'ajauduin' spinningohjaajaksi Valolinnan salille ja täytyy sanoa, että se on ollut todella hauskaa, hikistä treeniä mutta niin mukavaa! Heinolassa ei kesälläkään unohdettu ryhmäliikuntaa: pesäpallo oli huippukivaa mukavassa seurassa.
Itse kun saa niin paljon virtaa liikunnasta, niin sitä hyvää oloa toivoisi kaikille ja siltähän ei ainakaan minun lähipiiri säästy, usein houkuttelen tuttuja ja tuntemattomia mukaan johonkin uuteen lajiin... Syysapatiaa vastaan vaan lisää treeniä, sohvalle ei kannata edes istahtaa !
Aina on parempi fiilis, kun on vähän hikoillut!!

Helena Guzman Monet

Ekaa kertaa elämässä bloggaamassa. Ekaa kertaa kanssakäymisissä myös aktiivisuusrannekkeen kanssa. Ei sillä, että sitä tarvitsisin, mutta mielenkiinnosta halusin kokeilla millaisella aktiivisuustasolla liikun keikkaillan. Liikuntatoimen Maria lainasi ranneketta eiliselle Pilponaatti-bändimme keikalle. Kytkimme sen käyttöön juuri ennen keikkaa. Askeleita kertyi 9278 parin setin aikana. Vähän kyllä jäi hampaan koloon, kun ei kymppitonni mennyt rikki. Otin kyllä viimeisen biisin kitarasoolon aikana loppukirin. No hiki tuli ja mahottoman hyvä fiilis. Musasta ja liikkeestä. Siinä ne on, mulle mieluisimman liikkumisen palikat.

Tanssin ja käyn jumppissa, joissa on musaa. Paitsi en vesijumpassa. Mulla on kokemus, että vedessä ei pysty koskaan tekemään liikkeitä musan rytmiin. Kaikki tapahtuu kuin hidastetusti, melkein ärsyttävää. Juostessa kuuntelen musiikkia. Tämän suhteen olen päässyt irti jo ärsytyksestä, kun juoksun askelrytmi ei synkkaa biisin rytmiin. Omien lempibiisien vietävänä juoksuaskel tuntuu lennokkaalta, joskus liiankin. Välillä biisi tempaa mukaansa sellaisella teholla, että meinaa tulla noutaja kesken lenkin. Tai sitten hyytymisen kynnyksellä pärähtääkin soimaan esim. Apulannan Pahempi toistaan, niin jopa löytyy poweria uudestaan.

Tossa toi aktiivisuusranneke möllöttää ranteessa ja näyttää tälle päivälle 17614 askelta. Tää ranneke todella toimii aktivoivasti. Mulla on ollut koko päivän hirveen aktiivinen olo. Oon siivonnu ja muuten musiikin tahdissa. Välillä pistin tanssiksi olkkarin matolla. Aattelin kyllä, että onkohan olemassa rauhottumisrannekkeita. Olisin ehkä enemmän sellaisen tarpeessa. Lepokin on tärkeää, etenkin LOMALLA!

Satu Nipuli

 

 

 

”Äiti, voidaanko mennä pyörällä eikä autolla?” kysyy kuusivuotias melkein joka kerta kun olemme lähdössä kotoa johonkin. ”Äiti, saanko juosta edeltä?” kuuluu kysymys kävelymatkalla keskustasta kotiin. ”Äiti, saanko kiivetä tohon puuhun? Äiti rakennetaan uimahalli olkkariin. Äiti, tuu painimaan mun kanssa. Äiti mennäänkö sunnuntaina luistelemaan? Äiti tuu hippaa. Äiti tuu pelaamaan. Äiti voidaanko mennä urheilukentälle? Äiti tehdään tähän sellanen rata jota kierretään...”

Ihminen on luotu liikkumaan ja lapsissa liikunnan ilo ja luonnollisuus näkyy parhaiten. He liikkuvat juuri niin paljon kuin me aikuiset sallimme. Rajoittamisen ja turhien kieltojen sijaan meidän tulisi olla liikkumisen mahdollistajia luomalla sellaista arkea, jossa liikunta on  tärkeä osa elämää. Kasvatamme tällä hetkellä tulevaisuuden aikuisia, joiden elämäntavat tulevat olemaan pitkälti meidän valintojemme ja esimerkkimme muovaamia. Liikkunnallinen elämäntapa lienee paras perintö, jonka voimme lapsillemme antaa.

Liikunta on lapsista kivaa ja helppoa ja niin sen tulisi olla myöhemminkin. Liikunnan avulla voi purkaa stressiä ja tuulettaa päätä, saa viettää aikaa kavereiden kanssa ja tietysti ennenkaikkea hikoilusta tulee hyvä olo, jollaista ei muuten voi saada. Liikunta auttaa jaksamaan kiireisessäkin arjessa ja edesauttaa terveenä pysymistä. Lisäämällä liikettä lisäämme myös elämänlaatua. Otetaan mallia niistä, jotka tekevät sen luonnostaan turhia miettimättä, lapsista!

 

 

Suvi Mäenpää

Äiti, opettaja ja liikkuja

Minä tykkään liikunnasta. Jos ei pääse liikkumaan niin sitten aivot väsyy.

Tykkään tanssista, koska siellä pääsee juoksemaan ja oppii uusia liikkeitä, ja siksi koska siellä on kavereita. Kaverin kanssa on kiva liikkua. Pelit on kivoja, koska niissä pääsee pelaamaan pallolla. Kesällä olin jalkapallokoulussa ja nyt salibandyssä. Minusta on kivaa pyöräillä. Voin pyöräillä päiväkotiin, torille tai ihan mihin vaan. Ja potkulauta on kiva kun pääsee potkimaan. On myös kiva hyppiä tasajalkaa, uida, luistella, juosta ja kinkata.

Liikkuminen on kivaa koska sitten tulee nälkä ja saa syödä. Siitä tulee semmonen hyvä olo, tai iloinen mieli.

 

6-vuotias Seela

 

 

Kuntosalilaitteiden maahantuojana sekä kuntosaliyrittäjänä pidän tärkeänä panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen työssä- sekä vapaa-ajalla.

Itse liikun säännöllisesti vapaa-ajalla lenkkeillen sekä treenaan neljä kertaa viikossa kuntosalillammeJ.

Kuntosaliharrastus on kasvanut viime vuosina kovasti ja sen suosio vain kasvaa. Myös ikääntyneet sekä naiset ovat huomanneet kuntosalin positiiviset vaikutukset lihaskuntoon ja yleiseen hyvinvointiin. Ammattitaitoisen kuntosaliohjauksen myötä on treenaaminen turvallista ja mielekästä ikään katsomatta.

Tuemme osaltamme Heinolalaisten kuntosaliharrastusta tarjoamalla yrityksille mahdollisuutta panostaa henkilökunnan hyvinvointiin edullisilla yrityshinnoillamme.

Liikunnallista syksyä kaikilleJ

 

Toivottaa

Pertti Heikkilä

Kuntokeskus Valolinna

 

Miksi liikkua?

 

En todellakaan ole mikään huippu-urheilija. Intoa löytyy enemmän kuin taitoa ja tästä johtuen liikuntaharrastuksissa olen usein edennyt niin sanotusti perä edellä puuhun -metodilla, joskus jopa ylikuntoon saakka. Mutta aina olen kuitenkin liikkunut. Miksi?

Lapsena harrastin uintia, koska kaikki kaveritkin harrastivat. Ja jos oikein muistan, niin kyllä ne vanhemmatkin taisivat patistella pikku pullukkaansa liikkeelle…  Tästä lapsuuden uintiharrastuksesta minulle jäi ystäviä, joiden kanssa on pidetty yhteyttä jo reilun kolmenkymmenen vuoden ajan ja edelleen meidät saattaa löytää uima-altaasta, tai ainakin porealtaasta.  Ja mikä parasta, olen pystynyt itse opettamaan omat lapseni uimaan! Harjoittelu tosin aloitettiin jo kolmen kuukauden iässä ja ensimmäiset metrit uitiin omin neuvoin vasta neljävuotiaana. Oppimisvauhti ei siis ollut päätä huimaava, mutta saatiinpa perheelle yhteinen harrastus.

Opiskeluaikana löysin tieni kuntosalille ja sillä tiellä olen edelleen. Kuntosaliharjoittelun motivaationa ovat olleet milloin haaveet leveämmistä olkapäistä, pyöreämmistä pakaroista tai allittomista käsivarsista. Eli ei aina niin yleviä ja henkeviä tavoitteita... Näin keski-iän lähestyessä kuntosaliharjoitteluun on tullut mukaan myös ehkä vähän terveydellisempääkin näkökulmaa. Lihaksikas keho toimii paremmin ja toivottavasti myös pidempään.  Mitä enemmän on lihasmassaa, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä enemmän voi syödä. Ja syöminenhän on ihan parasta! Lisäksi lihasvoimaharjoittelu tutkitusti auttaa painonhallinnassa, ennaltaehkäisee tyypin 2 diabetesta parantamalla insuliiniherkkyyttä sekä ehkäisee vanhuuden hauraus-raihnaus oireyhtymän kehittymistä. Tavoitteenani onkin käydä salilla ainakin vielä seuraavat 40 vuotta, vaikka rollaattorilla.

Ja tanssi! Mikä ihana tapa tulkita musiikkia ja ravistella aivot irti arjesta. Olen aina tanssinut, vaikka kahdella vasemmalla jalalla. Vetänyt tunteella, ilman sen kummempia oppeja. Kotona, jumppatunneilla, kapakassa, nykyään jopa aikuisten balettiryhmässä. Ei se baletti helppoa ole, eikä kovin sulokastakaan, mutta täydellinen tapa nollata aivot. Nykyään en enää jaksa tanssia kapakoissa aamuun asti kuten nuorempana, mutta onneksi on Zumba. Zumba-tunneilla saan bilettää hiki päästä roiskuen ilman päkiää pakottavia korkokenkiä tai pelkoa seuraavan päivän  krapulasta.

Uskallankin väittää näin kokemusasiantuntijan monivuotisella kokemuksella, että liike on todellakin lääke. Liike on lääke huonoon kuntoon, matalaan mielialaan, energian puutteeseen ja kipeään selkään.  Liikettä tulee nauttia lääkkeenä vähintään 30 minuuttia joka päivä, mielellään hikeen asti. Annoksen voi halutessaan tuplata tai vaikka triplata ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Itseasiassa annosta nostamalla lääkkeestä saa usein lisähyötyä! Liikettä voidaan nauttia lääkkeenä yksin tai yhdessä oman maun mukaan. Liikettä on mahdollista nauttia lääkkeenä missä vaan ja milloin vain ja usein liike on lääkkeenä täysin ilmaista! Heinola on liikettä lääkkeenä käyttäville astetta isompi apteekki, josta varmasti löytyy oikea lääke jokaiselle ikään ja sukupuoleen katsomatta. Suosittelenkin liikettä lääkkeeksi kaikille vauvasta vaariin.

 

 

Heidi Pajunen 

Näin me liikutaan!

Liikunta on parasta, näin toteavat Jyrängön päiväkodin sählypojat porukalla, mutta miksi, mitä liikunta on ja miten sitä teette? Kysymykset muuttuvatkin vaikeammiksi ja ilmeet sen mukana pohtiviksi. Liikunta on poikien mukaan tietysti jumppaa, urheilua, punnerrusta, leuanvetoa, juoksemista ja sellaista voimistelua. Sitä pitää tehdä että tulee lihaksia ja voimaa, ne on tärkeimmät. Mutta on se terveellistäkin, luut ei katkeile, pysyy terveenä, ei tuu pulleeks ja pääse käymään harrastuksissa. Aika kattava listaus liikunnan hyödyistä ja syistä harrastaa ihan aikuisellekin.

Paras liikuntaharrastus on juoksu, salibandy, painiminen, leuanveto, jääkiekko jalis ja koris, -vastauksia on yhtä monta kun vastaajiakin, itseasiassa joku taitaa antaa parikin huippulajia. Mutta yhteistuumaan päästään kun jutellaan siitä mikä liikunta on päiväkodissa parasta; Sähly –huutaa koko joukko yhteen ääneen, ja sitä pelataankin läpi vuoden, säästä, kurasta ja lumesta riippumatta. Liikuttava lapsuus –hankkeen myötä päiväkoteihin on hankittu paitsi uudet hyvät mailat, myös maalivahdin varusteet ja suojalasit. Sähly onkin ollut päiväkotipihojen hittipeli jo jonkin aikaa.

Miten liikutte perheen kanssa kysymys saa pojat mietteliäiksi. Meidän iskä ei ainakaan lenkkeile, paitsi meidän iskä kyllä ja käydään kalassa, meillä taas pelataan säbää ja toisen isä-poika harrastus on motocross, jostain syystä äidit unohtuvat pojilta kokonaan. Liikunta on siis kivaa, siitä on hyötyä ja sitä kannattaa harrastaa, olet minkä ikäinen tahansa. Kun tämän tietää jo kuusivuotias, se lienee meille aikuisillekin selvää, eikös joo.

Jyrängön päiväkodin sählypojat

Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopiston rehtori

 

1. Miksi liikut?

Liikunta on minulle niin kropan kuin päänkin kannalta jaksamisen ehdoton edellytys. Jumppaan, ladulle tai lenkkipolulle käyn viskomassa harmituksen aiheita, kiirettä ja stressiä. Mielessä myllertävät asiat jäsentyvät, ideoita ja päätöksiä syntyy helpommin. Ja kyllä se hikoilun jälkeinen hyvä olo on koukuttava!

 

2. Miten liikut?

Juoksen, hiihdän, pyöräilen. Työmatkapyöräily Hartolan ja Heinolan välillä sulaan aikaan on mahtavaa hyötyliikuntaa. Nautin myös metsässä tarpomisesta, tenniksestä, sulkapallosta, melonnasta jne... Ja omien jumpparyhmieni vetämisestä, yhdessä ihanien leidien kanssa hikoillen.

Kehon rasitusta, mielenrauhaa, sosiaalista kanssakäymistä ja niiden yhteissummana hyvänolontunnetta. Siinäpä syy minun liikkumiselle. Päivittäinen vähäinenkin liikuntasuoritus auttaa jaksamaan välillä henkisestikin raskaiden toimistotöiden ja luottamustehtävien hoidossa. Yksin tai perheen kanssa tehdyt kävelylenkit luonnossa tai joukkueen kanssa höntsäily pallokentällä antaa mojovan annoksen hyvää puhtia, sisua ja iloa mielelle, joka on ehkä minua eniten motivoivin seikka liikunnassa. Eikä huono juttu lainkaan ole se, että samalla keho kokonaisuudessaan saa myös tarvitsemansa päivittäisen piristeensä.

Keski-ikää lähestyessä on enemmän alkanut ymmärtämään liikunnan merkityksen loppuelämän suunnannäyttäjänä. Itse voin nyt tehdyillä kehoa ja mieltä motivoivilla valinnoilla pitkältikin päättää, millaista vanhuutta niin fyysisesti kuin henkisestikin tulen elämään. Perussairaudet karttavat aktiivisesti liikkuvaa kehoa, lihakset ja nivelet pysyvät ikääntyessään paremmassa kunnossa ja esimerkiksi ryhmäliikunta mahdollistaa sosiaalisen verkostoitumisen muiden liikunnasta innostuneiden kuntalaisten kanssa.

Nuoruudessa ja keski-iällä suoritettavan liikunnan välityksellä yritän siis "rakentaa" itselleni monipuolista, tervettä ja toimintakykyistä vanhuutta. Ja vaikka "rakennusurakka" on ikuinen, ei sen tie kuitenkaan ole kivinen. Edellä toteamani mielihyvä on se, joka urakkaa kannattelee ja pyytää suorittamaan kerta toisensa jälkeen.

Kannustan Sinuakin liikkumaan ja siten hankkimaan hyvänmielen ja hyvänkehon rakennuspalikoita. Tarvitsemme niitä, ihan jokainen.

 

  Innostava liikunta ja liikkumisen ilo! -Se on mun juttu!-😊

 

 

 

                          

 

 

 

                                                                                 Niina Varjo

Kaup.hallituksen 1. vpj

                                                                              

 

Liikunnassa on kivaa!

Luonnossa liikkuminen on minulle maalla kasvaneena ollut tärkeä ”liikuntapaikka”. Vuodenaikojen vaihtumisten myötä lajin vaihtaminen tuo aina uutta ”potkua” elämään ja tuntuu kivalta.

Liikuessa saa myös ”pohtia” ratkaisuja moniin mietinnässä oleviin asioihin. Luonnossa liikkuessani olen päässyt näkemään ja kokemaan luontomme monimuotoisuutta. Liikunnan myötä olen saanut runsaasti ystäviä samoja lajeja harrastavista.

Osallistuminen liikuntajärjestön johtamistoimintaan on antanut paljon. Johtamis- ja esiintymistaito on kehittynyt, myös tältä alueelta on tullut uusia tuttavuuksia.

Liikuntatapahtumiin osallistumisten myötä olen päässyt matkustelemaan eripaikkakunnille ja muutama ulkomaan matkakin on tullut tehtyä. Kokemukset ovat olleet aina virkistäviä. Liikunta kuuluu päivittäiseen elämääni, on tärkeä osa sitä ja aina se on kivaa!

Seppo Rautiainen

"Hyötyliikunta haravoinnin ja lumitöiden muodossa on itselleni mieluisinta ja ihan parasta kehon- ja mielenhuoltoa! Sen lisäksi nautin aivan suunnattomasti ohjaamissani Tanssien kuntoon -ryhmissä iloisten tanssahtelijoiden kanssa hikoilemisesta. Mitähän musaa ensi viikolla höydynnettäisiin?"

Anne Virtanen, palveluvastaava/Jyränkölän setlementti

 

Terveellisten elämäntapojen markkinoinnissa on viime vuosina korostettu terveysliikuntaa. On luotu liikuntasuosituksia siitä , kuinka paljon ihmisten pitää liikkua päivittäin-viikottain.  Viimeisin keino ,millä tietokoneiden ääressä istuvia ihmisiä on herätelty liikkumaan, on ISTUMISEN…paikallaan olon määrän tiedostaminen….ja liikkumattomuuden vähentäminen

Me hyvinvointiyhteiskunnan ihmiset istumme /olemme paikallaan aivan liian pitkiä aikoja  päivästämme.  Ajatus liikkumattomuudesta pisti minutkin miettimään, miten paljon päivän aikana istun työpöytäni ääressä, autossa , kokouksissa, television ääressä ja muuten vapaa-ajalla.

Pidän itseäni liikunnallisena ihmisenä, mutta tarkempi tutkimus aktiivisuusmittarin kera osoitti, että istun ja olen paikallaan järkyttävän pitkiä aikoja päivän/ illan aikana!!!  Näin toimien ”tuhoan” osan liikuntasuoritusteni hyödyistä. Tutkimusten mukaan liian pitkät paikallaan oloajat heikentävät lihaskuntoa….Tarttis tehdä jotain…  

päätin ,että aamupalaa tehdessä kävelen varpaisiltaan ja luen lehden seisaaltaan…töissä hankin työpöydän ,jonka avulla voin työskennellä joko istuen tai seisten… illalla telkkaria katsellessa venyttelen ja teen jumppaliikkeitä…kaivoin jumppapallon esiin ja istun osan ajasta sen päällä.  

Olen hokenut itselleni myös , että SINÄ ITSE PÄÄTÄT ,miten liikut, mitä syöt ja mitä juot kukaan muu ei tee sitä puolestasi.

Toivon ,että meidän” LIIKUTTAVA HEINOLA ” liikuntakuukausi  innostaa sinutkin ideoimaan ja lisäämään liikettä joko yksin ,perheen kanssa tai ryhmässä. SINÄ PÄÄTÄT, MITEN LIIKUT ,MITÄ JUOT;MITÄ SYÖT!!!

Liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen