Oppimisen iloa liikunnan kautta

Syksy Tommola-talossa on käynnistynyt toiminnallisen tekemisen ja uusien tuulien parissa. Lapset ovat päässeet osallisiksi kaiken toiminnan suunnitteluun ja mm. retket ja jumpat ovat saaneet uusia ulottuvuuksia ja todella monipuolista ja vaihtelevaa ohjelmaa. Retkireitit ja retkien pituudet ovat vaihdelleet valtavasti ja toisinaan kilometrejä kertyy useita kerralla! Useampi ryhmä on ottanut Suomi 100- vuoden tavoitteeksi sadan kilometrin lenkkeilyhaasteen, jotka täyttyvät huimaa vauhtia. Yhdessä sitten retken jälkeen voidaan vielä tutkia reittiä kartalta ja lisätä yhteiselle matkalle yhtä monta tassun kuvaa kuin on tullut kilometrejä. Samalla nähdään, kuinka paljon tavoitteesta puuttuu ja siitäpä vasta motivaatio kasvaa!

´

 

Retkeilyn tavoitteena ei ole pelkästään kilometrien kertyminen, vaan sinne linkittyy paljon oppimista, ihmettelyä ja tutkimista kaikin aistein. Lapset oppivat toisiltaan, sekä tekemällä ja kokemalla. Mielenkiintoa retkille lisäävät erilaiset suunnistuskartat ja etsimistehtävät. Retken tavoitteeksi lapset voivat asettaa esim. ”kerää X-määrä käpyjä/bongaa lintuja” tms.

Vaikka syksy houkutteleekin ulkoilemaan ja retkeilemään, olemme ehtineet kuitenkin myös sisäliikunnan pariin. Salissamme on ehditty tekemään jos jonkinmoisia liikuntaratoja, kisailuja ja viime aikojen suosikkina hippaleikkejä ja pallotteluja. Usein jos ilta näyttää kovin sateiselta, rakennamme saliin oman ”HopLopin”, ja siellä aika kuluu mukavasti touhuten.

Tänä syksynä puhdas ja terveellinen ravinto on kuulunut liikunnan lisäksi ohjelmaamme. Olemme yhteistyönä koko talon kesken saaneet puuhattua pihallemme pienen kasvimaan. Perheet ja lahjoittajat ovat olleet mukana kasvimaan tekemisessä ja mahdollistajina. Viljelykset ovat tuottaneet tulosta ahkeran hoitamisen ansiosta, lapset ovat sinnikkäästi jaksaneet kastella kasvimaata. Satoa olemme päässeet ihastelemaan ja maistelemaan useaan kertaan.

 

Lopuksi vielä eskariryhmän terveiset retkipolulta.

Mukavaa liikuntakuukautta ja syksyä toivottaa Anne ja Tommola-talon väki

 

Tommola-talon Vaahteramäen eskarit retkellä Sää suosi retkeämme, aurinko paistoi ja tuuli heilutteli puiden lehtiä. Kuljimme kymen rantatietä hopeasillan ohi kohti ”peikkokalliota”. Löysimme polun, jonka varrelta lapset huomasivat metsämansikoita.  Näimme myös muurahaispesän, jossa muurahaiset ahkeroivat. Jatkoimme matkaa ja kiipesimme kallioille. Valitsimme kaksi puuta, joita seurailemme koko eskarivuoden.

Puiden juurella istuen kuuntelimme ääniä metsässä. Lapset kuulivat mm. Tuulen kohinaa, ” tuleekohan ääni siitä kun lehdet osuu toisiinsa”? Lapset kuulivat myös koiran haukuntaa, koputusta ja askelia. Kalliolta lähtiessä lapset huomasivat jotain punaista maassa. Joku jo tiesikin niiden olevan puolukoita ja tottakai niitä piti maistaa. ”maistuu happamalta ja kirpeältä”.  Tienlaidassa nokkospuskassa lapset huomasivat jotain ruskeaa. Mitähän ne mahtaa olla? Tarkemmin tutkittuamme huomasimme niiden olevan kotiloita, jotka herkuttelivat nokkosen lehdillä.

Retken lopuksi katsoimme puhelimesta sport trackerilta piirretyn reitin, jonka olimme kulkeneet. Katsoimme myös kuinka monta kilometriä olimme kävelleet retkellä. Matkaa kertyi kaksi kilometriä. Eskarimetromme liikkuu aina eteenpäin kun retkeilemme ja liikumme. Välietapit ovat kymmenien kohdalla. Kun saavutamme välietapin, keksimme lasten kanssa jotain yhteistä kivaa. Tavoitteena eskarivuonna kävellä ainakin 100km, 100 -vuotiaan Suomen kunniaksi! Tämän saavutettuamme palkitsemme itsemme yhdessä keksimällämme erikoispuuhalla.