Liikunnan riemua?

Aivan kuten joskus on aamuja, joina mieluummin kääntäisi kylkeä kuin lähtisi töihin, on hetkiä, jolloin liikuntakamppeiden vetäminen päälle tai pakkaaminen kainaloon ei kiinnosta. Joskus onkin ihan ok jättää päivän liikuntahetki väliin, aina ei tarvitse jaksaa. Oleellisempaa, kuin laskea viikon liikuntasuorituksia, onkin löytää sopiva tasapaino omassa arjessa liikunnan, levon ja muun arjen välillä.

Useimmiten liikunnan jälkeen on hyvä fiilis, mutta joskus tulee hyvä fiilis myös liikuntasuorituksen väliin jättämisestä - varsinkin silloin, jos liikunta tuntuu vain suoritukselta. Itselleni liikuntaharrastusten taustalla on oma hyvinvointi; sen ylläpitäminen ja edistäminen. Tärkein tavoite liikuntahetkille on, että on kivaa. Aivot saavat jäädä narikkaan muista asioista ja voi vain keskittyä palloiluun tai joogaan. Vaikka pelaankin harrastesarjoissa joukkuelajeja, ei omassa porukassa matseihin suhtauduta liian vakavasti, vaan omalla hyvällä fiiliksellä mennään eteenpäin. Pelailu kavereiden kanssa karkottaa rypyt otsalta ja matsin jälkeen kotiin tulee usein hyväntuulisempana.

Kun ei itse ole millään tavalla ammattimainen urheilija tai liikkuja, voi ilman sen suurempia menestymispaineita kokeilla kaikenlaisia lajeja zumbasta suunnistukseen. Totesin, että se zumba ei niinkään ollut oma juttu, mutta iltarasteilla olen käynyt jo muutaman vuoden. Olen myös päässyt yli siitä kynnyksestä, ettei jotain voisi kokeilla, koska ei osaa. Eihän sitä itselleen sopivaa lajia löydä kokeilematta!

Liikuntaa ei aina tarvitse nähdä muista arjen touhuista erillisenä suorituksena, vaan omaa hyvinvointiaan voi edistää arjen valinnoilla: kulkemalla työ-, ostos- ja harrastusmatkat kävellen tai pyörällä, nousemalla portaita hissin sijaan jne. Mitä harrastuksiin tulee, on hyvä etsiä sitä itselleen mieleistä lajia tai tapaa liikkua. Jos joku laji alkaa tympiä, voi kokeilla jotain muuta. Itse ajattelen, että mielikin pysyy virkeänä, kun opettelee uusia asioita. Ja jos ei joku päivä huvita lähteä esimerkiksi kuntosalille, niin lepopäivätkin ovat silloin tällöin paikallaan. Kunhan lepo ei venähdä viikoiksi tai vuosiksi. Kun löytyy mieleinen laji tai liikuntamuoto, sitä lähtee liikkumaan mielellään ja voi kokea liikunnan iloa - tai jopa riemua.

Harrastelija Jaana